Eilisistä Haminan kisoista ei oo rapsaa meidän kohdalta. Lähdin ekalle radalle. Ja rata oli just meille sopiva, rataantutustumisen jälkeen "selvät" sävelet kuinka radan ohjaan. Ja kun lähdin koiraa hakemaan lamauttava jännitys jysähti - koita siinä sitten hetken päästä juosta ja ohjata sulavasti . Tokalla hypyllä piti tehdä pakkovalssi (jonka Wilma osaa hyvin) ja paniikissani unohdin merkata pakkovalssin ja lähdin hätäpäissäni liikkeellekin LIIAN ajoissa....  siihen siis tyssäsi meidän rata. Yritin vielä jatkaa, mutta kepeillä (puolen vaidossa) ryntäilin ja koira tuli pois kepeiltä. Siihen sitten rata loppui meidän osalta. Koira oli taas super iloinen, kun päästiin "maaliin" , se kuitenkin on tärkeintä .   Enkä pystynyt itseäni kasaamaan muille radoille .

Ja mikä ihana tunne ,kun jännitys helpottaa, kun tietää ettei tarvitse enään tehdä ratoja.